No niiin. Rouva päätti tehdä näppästä puolipyöreästä langasta papuketjua. Eheheeee. Sehän ei ole kun lenkkiä toisen perään sen kummemmin ajattelematta. Näin luulin. Todellisuus oli toinen. Ensinnäkin sen langan veivaaminen on erilaista kuin pyöreän. Lenkkien sulkeminen on huomattavasti haasteellisempaa. Miten saada nätisti ne kiinni. Ensimmäinen kerta ei minulta ainakaan onnistunut kovin hyvin. Kun koru oli valmis, niin kyllä se omaan käyttöön kelpaa, täydellinen se ei ole, mutta onhan se mielettömän kaunista ketjua. Mutta vaikeinta punomista, mitä olen itse kokeillut.
Ensin meinasin tehdä kaulakorun, mutta jostain syystä homma jäi rannekoruun. Joka on niin mahdoton kuvattava, että kuva tulee myöhemmin. Tässä kuitenkin setin korvakorut.
Poppelin juurella
Kaverina hillotut pullonvihreät apatiitit.
Muokkaus:
Ei se kuvaaminen nyt onnistu. :( Tässä kuitenkin rannekoru. Hopeaa, vaikka kuvassa jotain ruskeaa vilkkuukin. Riipuksen sudenkorento ja apatiitti.
Toiset korvikset syntyivät terapiana hankalan ketjun jälkeen. Näitä vaaleansinisiä kalsedoneja on hillottu vuodesta 2007. Kaveriksi Helmetin Jorisalta ostettua antiikkimessinkiä.
Lammen pinnalla
Lisäksi vielä kuva taannoisista isoista korviksista. Sain nimittäin postilaatikkooni kuvan siitä, miltä ne käytössä näyttävät:
Aika hyvälle, vaikka itse sanonkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.
Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.